Elämme tätä viikkoa uudenlaisessa tilanteessa. Tilanteessa, jota todennäköisesti kukaan meistä ei vielä viikko sitten olisi pystynyt ennustamaan, tilanteessa, joka muuttuu nopeasti, ja ennen kaikkea tilanteessa, jonka etenemisestä meillä ei ole luotettavaa ennustetta. Olemme kaikki uuden äärellä. Epidemialla on jo nyt laajat vaikutukset yhteiskuntamme ja yksilöiden arkeen, elinkeinoelämään ja koko elämäntapaamme. Monet näistä vaikutuksista ovat varsin kauaskantoisia, emmekä vielä osaa niitä ennustaa. Vaikka liikkumista, kokoontumista ja harrastamista onkin nyt – toivottavasti lyhyeksi ajaksi – rajattu, jossain vaiheessa palaamme asteittain normaalioloihin. Viimeistään silloin on tärkeää, että mahdollisuuksien mukaan käytämme paikallisia palveluja: kulttuuri-, liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia, kauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Vain näin toimimalla…
Lue koko kirjoitus
Tilastokeskuksen syksyn aikana julkaisema uusi väestöennuste on nostanut myös Kokkolan väestökehityksen keskiöön. Ennusteen mukaan Kokkolan väkiluku tulee vähenemään tulevien vuosikymmenten aikana ja Keski-Pohjanmaan maakunnalle vastaava ennuste lupaa vieläkin huolestuttavampaa väestökehitystä. Miksi väestönkehitys kiinnostaa? Väestö- ja muuttoliikeasiantuntija Timo Aro konsulttitoimisto MDI:ltä kiteyttää asian hyvin: ”Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu kasvuun ja mitä monipuolisempia kasvuntekijät ovat, sen parempi alueen kannalta”. Kokkolan kaupunkistrategiassa yhdeksi valtuustokauden tavoitteeksi on kirjattu positiivinen väestönkasvu. 2000-luvun alkupuolella kaupungin väkiluku on kasvanut vuosittain suhteellisen tasaisesti noin 200 henkilöllä. Vuonna 2017 kasvu kuitenkin pysähtyi ja viime vuonna väkimäärä kääntyi laskuun ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun puolivälin. Asukasluku väheni 66 henkilöllä,…
Lue koko kirjoitus
Kuva: Hannu Moilanen
Loppukesästä mediassa julkaistiin Keski-Pohjanmaan osalta mairittelevia lukuja viennin osalta. Maakuntamme on Suomen ykkönen, kun tarkastellaan vientieuroja asukasta kohden. Tarkalleen tuo luku on 26 930 €/asukas. Hienoa! Vieläkin ryhdikkäämmän asennon voi ottaa, kun muistetaan, että Keski-Pohjanmaalla asuu vain 1,5% Suomen väestöstä, mutta maakuntamme vastaa 3% koko maan viennistä. Pohdittaessa tarkemmin mistä viennin eurot tulevat, katseet kohdentuvat meille niin tärkeään KIP:n alueeseen. Viennin osalta mm. Boliden ja Freeport ovat merkittäviä yhtiöitä. Jos vientiä tarkastelee vieläkin tarkemmin, voi äkkiä todeta, että iso osa viennistä toteutuu kansainvälisesti omistettujen yritysten toimesta. Häh, siis yritykset jotka eivät ole suomalaisessa omistuksessa ovatkin viennin kannalta keskeisiä toimijoita? Tämähän…
Lue koko kirjoitus 
