Tilastokeskuksen syksyn aikana julkaisema uusi väestöennuste on nostanut myös Kokkolan väestökehityksen keskiöön. Ennusteen mukaan Kokkolan väkiluku tulee vähenemään tulevien vuosikymmenten aikana ja Keski-Pohjanmaan maakunnalle vastaava ennuste lupaa vieläkin huolestuttavampaa väestökehitystä.
Miksi väestönkehitys kiinnostaa? Väestö- ja muuttoliikeasiantuntija Timo Aro konsulttitoimisto MDI:ltä kiteyttää asian hyvin: ”Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu kasvuun ja mitä monipuolisempia kasvuntekijät ovat, sen parempi alueen kannalta”. Kokkolan kaupunkistrategiassa yhdeksi valtuustokauden tavoitteeksi on kirjattu positiivinen väestönkasvu. 2000-luvun alkupuolella kaupungin väkiluku on kasvanut vuosittain suhteellisen tasaisesti noin 200 henkilöllä. Vuonna 2017 kasvu kuitenkin pysähtyi ja viime vuonna väkimäärä kääntyi laskuun ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun puolivälin. Asukasluku väheni 66 henkilöllä, joten meitä kokkolalaisia oli vuoden 2018 lopulla yhteensä 47 657.
Väestökehityksen ja väestöllisten tunnuslukujen taustalla tarkastellaan mm. luonnollista väestökehitystä eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotusta, kuntien välistä tulo- ja lähtömuuttoa sekä maahan- ja maastamuuttoa. Valtakunnallinen trendi syntyvyyden laskusta näkyy myös meillä Kokkolassa ja suurien ikäluokkien ikääntyessä kuolleisuus tulee kasvamaan tulevina vuosina. Silti luonnollinen väestönlisäys on ollut meillä positiivista ja tulee ennusteiden mukaan sitä olemaan vielä lähitulevaisuudessakin. Myös nettomaahanmuutto on ollut positiivista viime vuosina, ja se on osaltaan vaikuttanut myönteisesti väkiluvun vuosittaiseen kasvuun.
Haasteena meillä ja monella muulla keskikokoisella kaupungilla on maan sisäinen kuntien välinen muuttoliike. Kaupungin keinot ovat melko rajalliset luonnolliseen väestökehitykseen vaikuttamiseksi, joten oleellisempaa on pureutua tarkemmin kuntien väliseen muuttoliikkeen syihin ja seurauksiin. Ketkä muuttavat Kokkolasta pois ja miksi? Ja toisaalta mitkä ovat ne Kokkolan vetovoimatekijät, jotka saavat muuttamaan kaupunkiin? Näihin kysymyksiin haimme vastauksia keväällä toteutetuilla muuttajakyselyillä ja syksyn aikana tehdyllä kaupunkikuvatutkimuksella.
Mikä vaikuttaa muuttamiseen?
Muuttajakyselyissä haastattelimme sekä Kokkolasta edellisen vuoden aikana poismuuttaneita että Kokkolaan viime vuoden aikana muuttaneita täysi-ikäisiä henkilöitä. Kyselyissä nousi vahvasti esille, että Kokkolasta poismuuttaneet suuntaavat pääsääntöisesti suuriin yliopistokaupunkeihin; Tampereelle, Helsinkiin, Ouluun, Vaasaan ja Jyväskylään. Merkittävintä muuttotappiota Kokkola saa erityisesti nuorten 15 – 24 vuotiaiden ikäluokassa. Tiedossa on, että opiskelemaan lähtevät nuoret ovat se ikäluokka, jossa muuttotappio on merkittävintä, mutta huolestuttavaa on, että pitkällä aikavälillä muuttotappio tässä ikäluokassa on ollut kasvavaa vuodesta 2013 lähtien. Poismuuton pääasialliseksi syyksi 43 % vastaajista ilmoitti oman opiskelunsa, toiseksi tärkein muuton syy oli oma työpaikka. Muita syitä poismuutolle olivat mm. puolison asuminen toisella paikkakunnalla, muut perhesyyt, määräaikainen työsuhde, edullisempi tonttitarjonta ja halvemmat asumiskustannukset. Muutamassa vastauksessa mainittiin myös alhaisemman veroprosentin olevan yksi poismuuton syy. Poismuuttaneet arvioivat myös asioita, jotka ovat heidän mielestään Kokkolassa hyvin. Vastaajien mielestä Kokkola on turvallinen kaupunki, jossa on monipuoliset asumisvaihtoehdot ja hyvät harrastusmahdollisuudet. Myös kaupungin saavutettavuus on erinomainen. Mikä sitten saisi vastaajat muuttamaan takaisin Kokkolaan? Vastauksissa nousi selkeästi esille joko oma tai puolison työpaikka sekä paluumuutto kotikaupunkiin opiskeluiden tai perheen perustamisen jälkeen.
Kokkolaan muuttaneiden kyselyn mukaan Kokkolaan muutetaan yliopistokaupungeista; Oulu, Tampere, Vaasa ja Helsinki nousevat kärkipaikkakuntina esille. Tämän lisäksi Kokkolaan muutetaan lähialueilta eli Kaustisen, Pietarsaaren ja Ylivieskan seutukunnista.
Kuten poismuuttaneiden kyselyssä, myös Kokkolaan muuttaneiden kyselyssä muuton pääsialliseksi syyksi mainittiin yleisimmin joko opiskelut tai oma työpaikka. Myös paluumuutto omalle kotiseudulle nousi vastauksissa vahvasti esille. Muina Kokkolaan muuton syinä mainittiin mm. työllistymismahdollisuudet, monipuoliset palvelut, halvemmat asumiskustannukset kuin entisellä paikkakunnalla sekä perhesyyt. Vastaajien mielestä Kokkolassa heidät on positiivisesti yllättänyt mm. lyhyet etäisyydet, meri, luonto ja ulkoilumahdollisuudet, rauhallisuus, kulttuuritarjonta sekä hyvä työllisyys. Vastaavasti pettymyksiä ovat olleet mm. tyhjät liiketilat, joukkoliikenne, opiskelijakulttuuri sekä teiden kunnossapito.
Muuttajakyselyillä saimme faktatietoa siitä mitkä tekijät ovat Kokkolaan suuntautuneen muuton ja poismuuton taustalla. Tämän lisäksi halusimme vielä tarkemmin selvittää mielikuvia, joita Kokkola herättää sellaisissa henkilöissä, jotka eivät asu Kokkolassa.
Kaupunkikuvatutkimukseen vastanneiden mukaan Kokkola mielletään kaksikieliseksi, viihtyisäksi, turvalliseksi ja lapsiystävälliseksi kaupungiksi. Vastaavasti vähiten kaupunki koetaan kansainvälisenä tai opiskelijakaupunkina. Spontaaneja Kokkolasta mieleen tulevia asioita olivat kaksikielisyys, satama, meri, jalkapallo, luonto ja venetsialaiset. Positiivisena pidetään kaupungin kauneutta, rauhallisuutta, turvallisuutta ja pienuutta, kun taas negatiivisina mielikuvina esiin nousivat kaupungin pienuus, hiljaisuus ja kaukainen sijainti.
Muuttaja- ja kaupunkikuvakyselyistä saimme arvokasta tietoa myös kaupunkimarkkinoinnin tueksi ja uuden kaupunkibrändin kehittämiselle. Kokkolan näkökulmasta veto- ja pitovoimakeskustelussa on tärkeää nostaa esille mm. alueen hyvä saavutettavuus, kampusalueen vetovoimaisuus, monipuolinen asuntopolitiikka, hyvät harrastusmahdollisuudet sekä kaupungin aktiivinen kansalaistoiminta. Nämä ovat kriittisiä tekijöitä muuttopäätösten taustalla työ- ja opiskelupaikan lisäksi.
Positiivista on, että kaupunkikuvatutkimuksen mukaan noin viidennes vastaajista voisi kuvitella muuttavansa Kokkolaan. Muuttamisesta olivat tavallisimmin kiinnostuneita nuorten ikäluokat ja aktiivi-ikäiset. Erityisesti paluu kotiseudulle on merkittävä takaisin muuttamisen syy, mikäli työhön liittyvät asiat ratkeavat alueella suotuisasti. Kokkola – miksipä ei, kommentoi useampikin vastaaja…
