Kokkola ja sen lähialue on jo pitkään ollut lapsiperheiden suosiossa. Vaikka Suomessa syntyvyys on laskenut parina viime vuonna, niin kaupunkimme syntyvyysluvut ovat olleet korkeampia kuin maassa keskimäärin, kuten jo yli 60 vuoden ajan. Lisäksi muuttoliike on tuonut lapsiperheitä kaupunkiimme. Sopivan kokoisessa kaupungissa perheiden palvelut ovat sujuvia ja arki leppoisaa. Monissa kuntalaiskyselyissä on näkynyt se, että kaupunkilaiset ovat olleet tyytyväisiä varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluihin, kirjastoon ja vapaa-ajan palveluihin. Järjestöjen toiminta täydentää hyvin kaupungin järjestämiä palveluja. Kaupunkimme on myös verrattain turvallinen.
Vaikka tyytyväisyyteen on monta syytä, niin siitä tunteesta ei kannata jäädä nauttimaan liian pitkään. Maailman muutosten tahti kiihtyy ja se tuntuu meidänkin kaupungissamme. Nykyinen elämäntapa on kestämättömällä pohjalla ja monien mielestä tulevaisuus vaikuttaa lohduttomalta. Millainen tulevaisuus odottaa kokkolalaisia lapsia? Ilmastonmuutos vaatii meitä muuttamaan elämäntapojamme ja ajattelutapojamme ennemmin kuin luulemmekaan.
Lapsiystävällinen kunta – kolme päätavoitetta
Kokkolan kaupunki on lähtenyt mukaan lapsiystävällinen kunta –hankkeeseen luomaan lapsille parempaa tulevaisuutta. Se on osa kansainvälistä UNICEF:in hanketta, jolla tähdätään lasten aseman ja oikeuksien kohentamiseen. Lapsilla tarkoitetaan tässä kaikkia alle 18-vuotiaita. Heidän oikeuksiaan tulee kunnioittaa samalla tavalla kuin kaikkien täysi-ikäisten oikeuksia. Lasten oikeudet perustuvat yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen.
Lapsiystävällisyyden kohentamisessa on kolme päätavoitetta. Ensinnäkin parannetaan lasten ja nuorten osallistamista heitä koskeviin päätöksiin. Toiseksi helpotetaan lasten mahdollisuuksia osallistua harrastustoimintaan ja kolmanneksi lisätään tiedottamista lasten oikeuksista. Kokkola tavoittelee lapsiystävällisen kunnan tunnustuksen saamista vuonna 2020, jolloin vietetään kaupungin 400-vuotisjuhlaa.
Nyt tarvitaan kaikkien aikuisten asennemuutosta
Keskeistä on kuitenkin se, että koko kaupungin hallinnossa huomioidaan lapset, nuoret ja lapsiperheet entistä paremmin kaikissa päätöksissä ja palveluissa. Tämä ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan kaikkien aikuisten asennemuutosta. Turvallisen kasvuympäristön luomisessa on oma osansa varhaiskasvatuksella, koululla, perheillä, harrastusjärjestöillä ja asuinalueilla. Työelämän vaatimuksien lisääntyessä ja elämänrytmin kiihtyessä pitää muistaa, että ”lasta ei kannata heittää pesuveden mukana”. Lapset ovat haavoittuvassa elämänvaiheessa ja siksi tarvitsevat heille läheisten aikuisten aikaa, läsnäoloa ja tukea joka päivä.
Kokkolassa meidän tulee vaalia Anders Chydeniuksen henkistä perintöä. Hänen edistyksellinen ajattelunsa sisältää myös pohdintaa lapsiystävällisyydestä. Chydenius kirjoitti vuonna 1799 opettajista seuraavasti: ”…toinen opettaja kasvattaa koulussaan melkein ilman vitsaa vapaita, vilkkaita, hyväntapaisia ja tottelevaisia olentoja. Toinen alkaa iskuilla ja lyönneillä ja lopettaa niillä myöskin ja jättää jälkeensä tyhmiä, orjamaisia ja luihuja pahantekijöitä.”
Noista Chydeniuksen ajoista kasvatus ja lapsiystävällisyys on kehittynyt melkoisen harppauksen hyvään suuntaan. Kuitenkin edelleen opettajien ja myös kaikkien lapsille läheisten aikuisten tärkein tehtävä on kohdata lapset aidosti ja kuulla heitä arvostavasti. Nähdä kasvatuksen haasteissakin positiivisia ratkaisuja ja ennen kaikkea antaa aikaansa lapsille. Siinä ovat lähtökohdat lapsiystävälliselle tulevaisuudelle. Voiko se alkaa nyt heti?
